Digitalisaation edetessä huimaa vauhtia websovellusten merkitys liiketoiminnalle on korostunut. Sovelluksista on tullut entistä laajempia verkkopalveluita, joita loppuasiakkaiden on voitava käyttää milloin tahansa joustavasti ja turvallisesti.
Liiketoiminnan tarpeet ja jatkuva kehittäminen ovat vieneet sovelluskehitystä nopeatempoiseen, ketterään malliin, jossa kehityssyklit ovat nopeutuneet ja muutoksia julkaistaan tiheällä aikataululla. Tämä on vaikuttanut erityisesti myös sovellusalustoihin, koska näiden tulee tukea sovelluskehityksen toimintamalleja ja mukautua suuriinkin liikennemääriin.
Verkkopalvelut: kiinteä ja kriittinen osa liiketoimintaa
Liiketoiminnan näkökulmasta verkkopalvelut ovat entistä kriittisemmässä roolissa. Yhä suurempi osa loppuasiakkaiden asiakaskokemuksesta tuotetaan verkossa, ja sovelluksiin tallennetaan yhä enemmän palvelun käyttäjien henkilötietoja. Samalla palveluista on tullut ajasta, paikasta ja päätelaitteista riippumattomia, minkä toimintavarmuus tulee taata ympäri vuorokauden.
Fakta, että websovelluksia ja alustoja täytyy ylläpitää, ei ole kadonnut mihinkään vaan pikemmin ylläpidon kriittisyys on korostunut liiketoiminnan vaatimusten myötä. Websovellusten ja palvelinratkaisujen ylläpidettävyys, valvonta ja reagointi poikkeustilanteisiin sekä näiden vastuut tulee ottaa huomioon jo projektia aloittaessa. Esimerkiksi on tärkeää, että ylläpitäjä pystyy havaitsemaan mahdolliset ongelmat ennen loppuasiakkaan ilmoitusta ja reagoimaan näihin sovittujen käytäntöjen mukaan riippumatta vuorokauden ajasta.
Ylläpidolla varmistetaan palveluiden tietoturvallisuus ja jatkuvuus
Sovelluksen ylläpito tulee yleensä näkyväksi vasta silloin, kun se on tekemättä, ja tällöin vaikutukset liiketoiminnalle voivat olla jo mittavat. Ylläpidon kustannus on pieni verrattuna vahinkoihin, joita voi aiheutua mm. siitä, että palvelimen haavoittuvuutta käytetään hyväksi ja luottamuksellista tietoa valuu ulkopuolisten käsiin. Ongelman korjaamisella vahingon jälkeen harvoin korjataan ongelmia, joita vahinko aiheuttanut organisaation luotettavuudelle ja imagolle. Vaikutukset tulevat kalliiksi monesti menetettyjen asiakkaiden kautta.
Ylläpito tulisikin nähdä vakuutuksena ja riskienhallintana palveluiden jatkuvuudelle ja tietoturvalle.
Mitä kuuluu hyvään ylläpitoon?
Hyvä dokumentaatio, suunnitellut käytännöt ylläpitoon ja poikkeustilanteisiin sekä tietoturvakorjausten asentamiseen ovat avainasemassa ylläpidossa, joten nämä tulee ottaa huomioon suunnitellun alkumetreillä. Samaan hengenvetoon pitää todeta, että säännönmukainen ylläpito on muutakin kuin käyttöjärjestelmän tietoturvapäivitysten asentamista. Ylläpidossa suurta roolia näyttelevät arkkitehtuurin ylläpito, ennakoivat toimenpiteet, varautuminen ja nopea reagointi poikkeamiin.
Tiimien yhteistyö avainasemassa
Verkkopalveluiden ylläpidon tulisi olla sovelluskehittäjien (Dev) ja järjestelmäasiantuntijoiden (Ops) joustavaa yhteistyötä, jotta verkkopalveluiden ylläpito on sujuvaa. Tähän yksi ratkaisu on DevOps-toimintakulttuuri.
DevOps-kulttuuri rakentuu menetelmistä ja toimintatavoista, joilla voidaan parantaa viestintää sekä yhteistyötä sovelluskehittäjien ja järjestelmäasiantuntijoiden välillä. Yhteistöitä tarvitaan, jotta liiketoiminnan vaatimukset tulevat huomioitua ja täytettyä.
Järjestelmien ylläpidon osalta ihannetilanne saavutetaan, kun sille on oma tiimi, joka voi keskittyä vain ylläpitoon. Tiimimallissa on pohjimmiltaan kyse riskienhallinnasta, jolloin asiat voidaan suorittaa henkilöriippumattomasti ja asiantuntijoiden tietotaitoa voidaan käyttää laaja-alaisesti.
Jos oman tiimin rakentaminen tuntuu ylimitoitetulta, kannattaa miettiä ylläpidon ulkoistamista. Näin saadaan jaettua vastuut selkeästi, laajennettua käytettävissä olevaa tiimiä sekä palveluaikoja ja asiantuntemusta.